Eroakirkosta-viesti 25/2008 (2008-08-31) === Vihkimisoikeuksia ei myönnetty uskonnottomille === Tasavallan presidentti vahvisti perjantaina lain, joka edelleen estää uskonnottomilta vihkimisoikeudet. Vihkimisoikeuksien laajentaminen antaisi juhla- ja puhujapalveluille paremmat mahdollisuudet palvella asiakkaitaan. Vihkiminen voisi olla myös erilainen kuin kirkkohäissä. Se voisi luoda uudenlaista kulttuuria. Eroakirkosta.fi järjesti uskonnonvapaus.fi -sivuston kanssa kyselyn vihkimisoikeuksista. Uudistusten kannalla on yhteensä 59 prosenttia: 11% laajentaisi vihkimisoikeudet uskonnottomien katsomusyhteisöille, 22% siirtäisi virallisen osuuden pelkästään maistraateille ja 24% ehdottaa vihkimislupaa jonka saisi yksityishenkilö tutkinnon suoritettuaan. 41% on nykyisen menettelyn kannalla. Siviilivihkimisten osuus on noin 60%. Niiden suosio on kasvanut erityisesti 2000-luvulla. Nyt vahvistettu laki laajensi vihkimisoikeuksia Lapin turisteja varten, mutta ei muuttanut vihkimisjarjestelmää muuten. Vihkimisoikeuskyselyn tarkemmat tulokset löytyvät osoitteesta: http://www.uskonnonvapaus.fi/2008/kysely-vihkimisoikeudet.html === Kirkon tilinpäätösyhteenveto vuodelta 2007 === Evankelis-luterilainen kirkko on julkaissut tilinpäätösyhteenvedon vuodelta 2007. Se löytyy osoitteesta http://evl.fi/talous * Kirkollisverotulo kasvoi taloustilanteen myötä Kirkollisverojen tuotto kasvoi 5,8%. Syynä on yleisen taloustilanteen parantuminen ja se, että kirkollisveroprosentti pysyi pääosin ennallaan. Kirkosta eronneiden määrä oli prosentin luokkaa kirkon jäsenmäärästä, eli yksittäisenä vuotena eroamista enemmän vaikuttaa taloustilanne. Pitkällä tähtäimellä eroaminen tietysti vähentää verotuloja, mutta varsinkin juuri 18 täyttäneiden eroaminen vaikuttaa merkittävästi vasta muutamaa vuotta myöhemmin. * Yhteisöverosta Yhteisövero-osuus oli 118 miljoonaa eli 9 miljoonaa vuotta 2006 enemmän. Syynä kasvuun on tässäkin yleinen taloustilanne. Kirkolla on lakisääteinen velvollisuus tarjota samanhintainen hautapaikka kaikille, myös kirkkoon kuulumattomille. Hautaustoimen tappio oli 102 miljoonaa euroa. Kirkon tiedotteessa oli väliotsikkona "Yhteisöveron osuus ei kata seurakuntien lakisääteisiä velvoitteita", ja tekstissä tarkennettiin tämä muotoon "- - lakisääteiset yhteiskunnalliset velvoitteet eli hautaustoimi, väestökirjanpitoon liittyvät tehtävät ja kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen eri puolilla maata." Väestökirjanpitoon ei kirkkoa ole tarvittu enää muutamiin vuosiin, vaan valtion väestörekisteri kattaa kaikki kansalaiset. Toisaalta kirkon jäsen voi edelleen pyytää virkatodistuksen kirkkoherranvirastosta, mutta tämä palvelu on vain jäsenille. (Virkatodistuksia on aikanaan tarvittu monenlaisiin tarkoituksiin, nykyään kotimaassa hyvin harvoin.) Kirkon tiedotteen mukaan "lakisääteiset velvoitteet" kuluttivat 135 miljoonaa, josta hautaustoimi 102 ja kirkonkirjojenpito 21 miljoonaa. Jäljelle jää 12 miljoonaa, jonka siis tulisi olla osa "kulttuuriperinnön säilyttäminen" -kuluerää. Tätä osuutta ei eritellä tiedotteessa tarkemmin, eikä summa käy suoraan ilmi tilinpäätöksestäkään. Selvää on tietysti että kirkkojen kunnossapito maksaa, ja suuri osa kirkoista on historiallisesti arvokkaita. Jonkinlaista kirkkorakennusta kukin seurakunta kuitenkin ylläpitäisi, mutta vanhan kirkon ylläpito maksanee pitkän päälle enemmän kuin purku ja uuden rakentaminen; erotuksesta ei liene tarkkoja arvioita. Vanhat rakennukset luovat kirkosta positiivisempaa kuvaa, mikä on hyöty vaikka ei suoraan mitattavissa. * Hyväntekeväisyyden osuudesta Diakonian menot olivat 100 miljoonaa euroa. Se on 10,6% kaikista menoista. Suoria raha-avustuksia määrästä oli pienehkö osuus, 6 miljoonaa euroa. Epämääräisemmin hyväntekeväisyydeksi voidaan laskea sairaalasielunhoito, kulut 9,5 miljoonaa euroa. Käytännössä sairaalapapin puheille pääsee kuka vain, eri asia on sitten miten paljon uskontokuntiin kuulumaton pappia vuoteen vierelle haluaa. Vertailun vuoksi voi todeta, että jumalanpalvelusten kulut olivat 80 miljoonaa euroa ja kirkon seremoniat maksoivat 75 miljoonaa. * Budjetin ulkopuolisista tuloista Varsinaisissa tilinpäätöksissä näkömättömiin jää esimerkiksi sotilaspappien palkka. Palkka maksetaan valtion varoista, eikä sitä eritellä talousarviossa. Summa lienee pienehkö, sotilaspappeja on alle 30. Vielä vaikeammin mitattava valtiontuki on Yleisradion velvollisuus lähettää hartausohjelmia. YLEn www-sivuston mukaan Radio 1:llä 4% ohjelma-ajasta oli hartausohjelmia ja Radio Vegassa 3%. TV:n puolelta lukuja ei kerrota, mutta ne lienevät hyvin pieniä.