Eroakirkosta-viesti 4/2008 == Alkuvuosi on ollut aktiivista eroamisaikaa == Alkuvuonna 2008 on eronnut jo 3706 henkilöä palvelun kautta. Vastaava luku vuodelta 2007 on 2810, eli kasvua on noin 32%. Luku voidaan selittää pitkälti lehdistön uutisoinnilla. Kirkosta eroaminen on ollut alkuvuodesta yleinen teema lehdissä. Tästä syystä lukujen perusteella ei voi tehdä hyvää ennustetta vuodelle 2008. Mikäli eroaminen kasvaa tänä vuonna 7% tai enemmän, saavutetaan 40000 eroajan raja. Katso myös: http://fi.wikipedia.org/wiki/Eroakirkosta.fi == Kirkon ja valtion erottamisesta == Valtionkirkosta voidaan puhua, kun jokin tai jotkin uskontokunnat nostetaan lainsäädännössä ohi muiden uskonnollisten järjestöjen ja ne rinnastetaan valtioon, kuntiin tai muihin julkisen vallan toimijiin. Suomessa valtionkirkkoja on kaksi: evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta. Näiden asema näkyy esimerkiksi siten, että valtionkirkkojen säännöt ovat lakeja ja asetuksia, jotka Eduskunta tai valtioneuvosto vahvistaa. Valtionkirkoilla on erityisiä oikeuksia, joista tärkein on verotusoikeus. Varuskunnissa on valtionkirkkojen sotilaspappeja ja vankiloissa vankilapappeja, ja esimerkiksi valtionkirkkojen oppien mukaista uskonnonopetusta järjestetään aina ilman eri pyyntöä kun kunnan alueella asuu kolme valtionkirkkoon kuuluvaa oppilasta. Erityisesti, kaikki yritykset maksavat voitostaan yhteisöveroa. Yhteisöveron tuotto jaetaan valtion, kunnan ja evankelis-luterilaisen sekä ortodoksisen kirkon kesken. Evankelis-luterilaisten seurakuntien osuus yhteisöverosta on viime vuosina ollut noin sata miljoonaa euroa. Toisaalta valtionkirkoilla on erityisiä velvollisuuksia. Kummankin työntekijät rinnastuvat valtion työntekijöihin samoin velvollisuuksin, ja esimerkiksi kummankin seurakuntien täytyy noudattaa hankinnoissaan lakia julkisista hankinnoista kuten valtion ja kuntien elinten. Erityisen merkittävä on evankelis-luterilaisen kirkon velvollisuus tarjota hautapaikka kaikille suomalaisille. Valtionkirkkojen erityisasema näkyy esimerkiksi vaalivilppiä koskevassa laissa: "Yleisillä vaaleilla tarkoitetaan tässä luvussa valtiollisia vaaleja, maakuntapäivävaaleja, kunnallisia vaaleja ja Euroopan parlamentin edustajien vaaleja sekä yleisiä kirkollisia vaaleja." Vaalivilppi kirkollisvaaleissa rinnastuu siis vilppiin esimerkiksi kunnallisvaaleissa; vilpistä vaikkapa ammattiyhdistyksen tai puolueen sisäisissä vaaleissa ei saa samanlaista rangaistusta. Uskonnonvapauden näkökulmasta on selvää, että valtionkirkkojen erityisasema tulisi purkaa. Voit ottaa kantaa tilanteeseen liittämällä nimesi seuraavaan verkkoaddressiin: http://www.adressit.com/sekularisointi Tämän viikkotiedotteen teksti on lainattu tekijän luvalla www.uskonnonvapaus.fi sivustolta: http://uskonnonvapaus.fi/hakusanat/valtionkirkko.html http://uskonnonvapaus.fi/hakusanat/yhteisovero.html