Miksi kirkkoon kuulutaan?

Kirkon omissa selvityksissä jäsenet jaetaan neljään ryhmään sen mukaan, mikä heillä on pääsyy olla jäsen:

Ei erityistä syytä (10 %)
Kaste, vihkiminen ym. toimitukset (30 %)
Kirkon avustustyö (30 %)
Hengelliset syyt (30 %)

Syyt eivät tietysti ole toisensa poissulkevia, ja muitakin syitä löytyy. Tätä nelijakoa voi silti käyttää pohjana, kun selvittää, miten eroakirkosta.fi-sivustoa kannattaa markkinoida.

Ilman syytä kuuluvat

Ensimmäinen ryhmä, johon kuuluu noin kymmenesosa, on tietenkin kaikkein helpoin. Tärkeintä on muistuttaa siitä, että henkilö on kirkon jäsen. On melkein sama, huutaako kadulla "Eroa kirkosta!" vai "Liity kirkkoon!", kummassakin tapauksessa osa kuulijoista keksii erota.

Mitä enemmän kirkko ja uskonto näkyvät arjessa, sitä useampi eroaa. Helppoja tapoja lisätä eroja ovat esimerkiksi liittää sähköpostin allekirjoitukseen eroakirkosta-signature. Ja jos veroista keskustellaan, kannattaa tietysti muistuttaa kirkollisverosta.

Uskonnottomat juhlat

Toisella ryhmällä syy kuulua kirkkoon ovat seremoniat: nimenantoon, aikuistumiseen, parisuhteeseen ja kuolemaan liittyvät riitit.

Kaikki nämä voidaan hyvin järjestää ilman uskontoa. Voit kertoa, että juhlatietoutta löytyy Pro-Seremonioiden WWW-sivustolta. Rippileirien korvikkeeksi kannattaa suositella protuleirejä.

Mainitse myös, että uskonnoista riippumaton seremonia on rehellisempi valinta niille, jotka eivät usko seremonian hengelliseen sisältöön. Toisaalta uskovienkin katsomusta kunnioittaa parhaiten ettei käytä kirkkoa pelkkänä rekvisiittana ja pappia vain näyttelijänä.

Voit kysyä myös, miksi juuri nimenantojuhla ja häät kaipaavat pappia, koska useimmat osaavat järjestää tupaantuliaiset, syntymäpäivät yms. ilman uskontoa.

Tämä ryhmä on ehkä tärkein, sillä siinä on saavutettavissa lumipalloefekti. Uskonnoton juhlapuhuja isoissa häissä puhuu paitsi morsiusparille myös sadalle vieraalle. Vieraista noin kaksikymmentä huomaa, että häät voi järjestää myös ilman pappia.

Kymppi kirkolle vai euro hyväntekeväisyyteen?

Kolmannella ryhmällä syy kuulua kirkkoon on hyväntekeväisyys. Harva tästä ryhmästä tietää, miten suuri osa kirkollisveroista kuluu diakoniaan ja mikä osa muuhun.

Todellisia lukuja diakonian osuudesta koko toiminnasta on ollut saatavilla vasta muutamana viime vuonna. Vuoden 2005 tilinpäätösten yhteenvedossa diakonian osuus oli 10,6 %. Mukana saattaa olla toimintaa, johon liittyy "hengellisten ongelmien ratkaisua", ts. enemmän tai vähemmän pyrkimystä kirkon sanoman levittämiseen.

Asia on siis helppo tiivistää: Annatko mieluummin euron hyväntekeväisyyteen vai kymmenen euroa kirkolle?

Periaatteellisemmalta kannalta voit kysyä, miksi käyttää auttamisen kanavana uskonnollista järjestöä, jonka oppiin ei usko.

Suhteuta ulkomaanavun uutisten suuret luvut kirkon jäsenmäärään: 100 000 euroa on noin kaksi ja puoli senttiä kirkon jäsentä kohden. Muista myös mainita, että kirkon ulkomaanavun (KUA) suurin tuloerä on ulkoministeriön tuki. Vuonna 2005 se oli 38,1 % kaikista tuloista. Seurakuntien varoista KUA sai 19,1 % tuloistaan.

Hengellisistä syistä kuuluvat

Ryhmistä viimeisellä, johon kuuluu n. 30 % kirkon jäsenistä kuten kahteen edelliseenkin, on jäsenyyden syy uskonnollinen.

Tämä ryhmä kannattaa yleensä unohtaa. Jos uskoo jotakuinkin kuin kirkko opettaa, on kirkon jäsenyys perusteltua. Yleensä väittely uskonnollisista asioista ei tuota tulosta.

Pieni osa kirkosta eroavista vastustaa kirkon maallistumista ja hieman liberaalimpia kantoja, esimerkiksi naispappeuden sallimista. Heillekin toki voit neuvoa eroakirkosta.fi-sivuston helppona tapana erota.