FAQ — usein kysyttyjä kysymyksiä
Eroakirkosta-sivun kautta voi erota valtionkirkoista,
eli evankelis-luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta.
Katso uskonnonvapaus.fi -sivuston hakusana
eroaminen uskontokunnasta.
Saat. Maistraatti lähettää sen 1–3 viikon kuluessa.
Ero astuu voimaan, kun eroilmoitus saapuu maistraattiin.
Sähköisesti eroavilla tämä tapahtuu yleensä parissa minuutissa.
Esimerkiksi sunnuntaina 31.12.2006 sähköisesti eronneen eropäivä tulee
vuodelle 2006, vaikka maistraatti käsittelee eron vasta seuraavana
virastopäivänä eli 2.1.2007.
Alle 18-vuotiaiden on erottava paperikirjeellä. Jos kirjeen postittaa
esimerkiksi torstaina 31.12.2009, merkitään ero vuodelle 2010 koska
kirje saapuu silloin perille.
Katumuskuukausi on historiaa. Vuoden 2003 heinäkuun loppuun saakka
ero astui voimaan kuukauden kuluttua eroilmoituksesta, nykyään ero
tulee heti voimaan. Yhden kuukauden harkinta-aika oli käytössä
1923–2003, sitä ennen 1889–1922 harkinta-aika metodisti- tai
baptistikirkkoon siirtyessä (uskontokuntien ulkopuolelle ei tuolloin
saanut jäädä) oli kaksi kuukautta.
Mikä tahansa maistraatti kelpaa, sillä eroilmoitus lähetetään
automaattisesti eteenpäin siihen maistraattiin, jonka alueella eroaja asuu.
Tampereen maistraatin valintaan ei siis ollut mitään varsinaista syytä.
Kyllä, tämä on virallinen. Eroamisen voi hoitaa monin tavoin: suoraan
sähköpostilla maistraatille, tämän sivuston kautta, lomake.fi:n lomakkeella
tai vaikka kirjoittamalla eroilmoituksen käsin paperille. Uskonnonvapauslaki
määrää vain, että eroilmoituksen on oltava kirjallinen. Lisäksi ilmoituksen on
tietysti yksilöitävä eroaja tarkasti, käytännössä tähän tarvitaan
henkilötunnus.
Kirkollisveroa maksetaan koko vuosi, jos on vuoden alkaessa
jäsen. Teoriassa voi vaikka joka vuosi liittyä tammikuun 1. päivä ja
erota joulukuun 31. päivä, eikä kirkollisveroa silloin mene.
Vapaa-ajattelijat suosittelevat, että kirkon palveluita käyttävät
myös reilusti maksavat kirkollisveronsa. Poikkeus on ehkä tilanne,
jossa sukulaisten painostuksesta joutuu vihityttämään itsensä kirkossa.
Veroliput painetaan jo marraskuun lopulla. Jos haluat säästää
veroja jo vuoden mittaan, voit pyytää uuden verolipun. Ellet tee
sitä, saat kirkollisveron osuuden aikanaan veronpalautuksena.
Ei tarvitse. Verotoimisto saa tiedon suoraan väestötietojärjestelmästä.
Kyllä, aivan kuten aikuisetkin, jos heillä on tuloja. Käytännössä
alle 18-vuotiaat ovat usein töissä vain kesäkuukaudet, ja palkkatulo
voi jäädä perusvähennysten alapuolelle, jolloin veroa ei mene.
Eivät eroa. Lasten erottamiseen kirkosta tarvitaan aina
erillinen ilmoitus.
Ainakin toisen vanhemmista pitää kuulua kirkkoon, jotta alle
12-vuotias lapsi voi liittyä kirkon jäseneksi. Periaatteessa on
mahdollista liittyä kirkkoon ja liittää lapsi samalla, ja erota sitten
itse.
Vapaa-ajattelijat suosittelevat, että lapsi jätetään kaikkien
katsomusryhmien ulkopuolelle, neutraaliin tilaan, kunnes hän itse
mahdollisesti haluaa liittyä jonkin ryhmän jäseneksi.
Ei tapahdu mitään erikoista. Kummius ei sido laillisesti
suuntaan tai toiseen, kyse on vain ystävyyssuhteesta, joka
on rituaalisesti vahvistettu. Ks. tarkemmin
Uskonnonvapaus.fi
-sivuston artikkelista.
Virallisesti ei, kasterituaalissa kummiksi nimettävän
pitää kuulua kirkkoon. Ks. tarkemmin
Uskonnonvapaus.fi
-sivuston artikkelista.
Vapaa-ajattelijat suosittelevat uskonnottomia nimiäisiä, joissa
voidaan nimetä uskonnottomat kummit. Ks. tarkemmin
Pro-Seremoniat
/ nimiäiset.
Varsinainen vihkiminen vaatii molempien kuuluvan kirkkoon. Jos vain
toinen morsiusparista kuuluu, voidaan aiemmin solmittu siviiliavioliitto
siunata
kirkossa; häävieraat eivät yleensä edes huomaa toimitusten eroa.
Vapaa-ajattelijat suosittelevat siviilivihkimistä ja uskonnottomia
häitä. Ks. tarkemmin
Pro-Seremoniat
/ häät.
Kyllä voi. Kaason ja bestmanin tehtäviin ei liity mitään
uskonnollista, eikä heitä välttämättä edes tarvita.
Evankelis-luterilainen kirkko saa osan yhteisöveron tuotosta,
ja on toisaalta velvollinen tarjoamaan hautapaikan kaikille.
Hautapaikan hinta ei saa riippua siitä, kuuluiko vainaja kirkkoon.
1.1.2007 alkaen voi hautapaikan pyytää erilliseltä
tunnustuksettomalta alueelta. Jonkin verran hautausmaita on
myös vapaa-ajattelijoiden yhdistyksillä. Hautaustestamentista ks.
siviilihautajaiset.fi.
Saa, ja valitettavan usein siunaakin. Suomessa on periaatteena
"luterilainen kunnes toisin todistetaan". Jos vainaja on eläessään
ilmaissut vastustavansa siunausta esimerkiksi
hautaustestamentilla,
ei pappi saa siunata vainajaa edes omaisten pyynnöstä.
Vapaa-ajattelijat toivovat lain muuttuvan siten, että
kirkosta eronnut siunattaisiin vain nimenomaisesta pyynnöstä eikä
nimenomaisen kiellon puuttuessa.
Voi käydä.
Vapaa-ajattelijat suosittelevat parempana vaihtoehtona
protuleiriä.
Kaikki oppilaat saavat halutessaan osallistua ev.lut. uskonnon
opetukseen.
Vapaa-ajattelijat suosittelevat mieluummin
elämänkatsomustiedon
eli ET:n valintaa. Lisätietoa aineesta saa
elämänkatsomustieto -sivustolta.
Jos olet luopunut Suomen kansalaisuudesta, olet tullut
samalla eronneeksi kirkosta.
Jos sinulla on yhä Suomen kansalaisuus, kuulut muodollisesti
kirkkoon. Voit erota lähettämällä eroilmoituksen viimeisintä Suomessa
ollutta kotikuntaasi palvelevaan maistraattiin. Jos ilmoitus menee
väärään maistraattiin, se lähetetään automaattisesti eteenpäin
oikealle maistraatille.
Saa. Elokuun 2003 alussa kumottiin laki, jonka mukaan
uskonnon opettajan tuli kuulua kirkkoon.
Osittain kyllä, osittain ei.
Kirkon virkasuhteessa vaaditaan jäsenyyttä. Työsuhteessa olevilta
vaaditaan jäsenyyttä, jos työ liittyy jumalanpalvelukseen, kirkollisiin
toimituksiin, diakoniaan tai opetukseen. Rajanvetoa asiasta on ainakin
oikeusasiamiehen
päätöksessä 1994/1999 ja eräässä
työsuojelupiirin ratkaisussa.
Maistraatista.
Yleensä virkatodistusta tarvitaan lähinnä ulkomailla asioidessa,
Suomessa harvoin muuten kuin perunkirjoituksessa vainajan sukua
selvitettäessä.
Voi, helpoiten sivulla
liitykirkkoon.fi.
Jos olet käynyt rippikoulun ja sinut on konfirmoitu, voit liittyä
hyvinkin helposti.
Jos rippikoulu tai konfirmaatio on käymättä, ne pitää ensin hoitaa.
Et saa, ellei naapurisi sitä sinulle kerro. Väestötietolain mukaan tieto
elossaolevan ihmisen uskontokuntaan kuulumisesta luovutetaan vain
verovirastolle, pääesikunnalle, koululle tai uskontokunnalle
itselleen.
Maistraatti tai kirkko ei paljasta tietoa kenellekään
ulkopuoliselle.
Tämä riippuu missä virassa tuttavasi on kirkolla; todennäköisesti
hän ei saa tietää. Uskontokuntaan kuuluminen tai kuulumattomuus on
arkaluontoista tietoa, vähän niin kuin terveydentila. Jos joku
seurakunnan työntekijä kertoo kirkosta eroamisesta eteenpäin tekee hän
vähintään virkavirheen.
Kyllä on.
Erolomake on suojattu HTTPS-salauksella, joten liikenne käyttäjältä
palveluun on turvassa.
Tämän jälkeen lomake välittää tiedon maistraatille sähköpostilla,
joka kulkee TLS-suojattuna sähköpostipalvelinten välillä.
Palvelu ei tallenna nimiä eikä henkilötunnuksia.
Tieto eroamisesta jää vain maistraatille ja väestörekisterille.
Kirkollisveroa maksetaan palkkatulosta ja palkan kaltaisista
palkkioista. Perintö- ja lahjaveroista ei makseta kirkollisveroa, eikä
pääomatuloista. Sosiaalietuuksista osa (mm. opintoraha) on
verotettavaa tuloa, osa (mm. lapsilisä, asumistuki) taas ei ole. Verovapaista
korvauksista, kuten päivärahasta tai kilometrikorvauksesta,
kirkollisveroa ei makseta.
Yritykset maksavat voitostaan yhteisöveroa, josta osa menee
seurakunnille. Pienessä yrityksessä omistaja voi usein valita
nostaako rahaa palkkana vai yrityksen voittona. Tällöin kirkollisveroa
maksetaan palkan osuudesta.
Tarkistuskoodia käytetään ongelmatilanteiden käsittelyyn.
Eroakirkosta.fi ei tallenna henkilötietoja, mutta erotapahtuma
voidaan todistaa jälkikäteen tarkistuskoodin avulla. Tarkistuskoodi on
syytä säilyttää siihen asti kunnes maistraatti lähettää vahvistuskirjeen
erosta.
Iän, sukupuolen, kotikunnan ja uskontokunnan.
Nimiä ja henkilötunnuksia ei tallenneta. Tietoja käytetään tiedotteissa
("Turussa eroaminen lisääntyi 15%, Kuopiossa vain 5%...") ja
tieteellisessä tutkimuksessa.
