Miksi kuulua kirkkoon?

Suomen evankelis-luterilainen kirkko valitsee uuden arkkipiispan vuonna 2010. Eroakirkosta.fi-palvelu on päättänyt pyytää uudelta arkkipiispalta tähän osoitteeseen tekstin otsikolla "Miksi kuulua kirkkoon?".

Tieto pyynnöstä on lähetetty 14.12.2009 niille seitsemälle, jotka käytössä olleiden ennakkotietojen perusteella ovat ehdolla.

Ehdokkaiden tekstit julkaistaan sellaisenaan ilman muokkauksia. Tekstit julkaistaan sitä mukaa kun ne saapuvat. Muiden paitsi valituksi tulleen tekstit poistetaan kun valinta on selvä: vaalin jälkeen jos tulos on selkeä, muutoin tarkistuslaskennan jälkeen.

Arkkipiispaehdokkaat 2010:

Martti Hirvonen
Samuel Salmi
Jouni Lehikoinen
Kari Mäkinen
Miikka Ruokanen
Seppo Häkkinen ilmoitti ettei vastaa kysymykseen
Seppo Rissanen ei ole vielä vastannut

Arkkipiispaehdokkaiden 2010 vastaukset:

Martti Hirvonen

Miksi kuulua kirkkoon?

Lähetän Teille tervehdyksen jouluisesta ja talvisesta Turusta ja erityisesti Turun Katariinanseurakunnasta, jossa ja sen edeltäjässä yhtenäisessä Kaarinan seurakunnassa olen saanut palvella miltei yhtäjaksoisesti lähes kolmekymmentä vuotta.

Sitä ennen toimin pappina Helsingissä Lauttasaaren seurakunnassa ja Outokummussa kotiseutukaipuun kuljettamana. Työkauteni varrelle mahtuvat antoisat vaiheet jatko-opintoja varten Espanjassa Salamancan yliopistossa kevätkaudella 1980 ja vuoden kestänyt jakso Pietarin Pyhän Marian seurakunnan kirkkoherrana vähän yli 10 vuotta sitten.

Kirkko on ollut minulle läheinen ja rakas lapsuudesta saakka. Olen mennyt pyhäkouluun naapurin tytön polkupyörän tarakalla äitini kertoman mukaan kaksivuotiaana, olen ollut Kuusjärven seurakunnan (nyk. Outokumpu) poikakerhossa useita vuosia, voitin pitäjän mestaruuden Apostolien teoista ja Matteuksen evankeliumista järjestetyssä tietokilpailussa, sain elämän ratkaisevat eväät rippikoulussa.

Kristus, ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika, kutsui minut papin virkaan. Suomen ev-lut. kirkko on ollut hengellinen kotini koko elämäni ajan. Kuinka voisin olla kuulumatta kirkkoon, kuinka uskaltaisin sulkea takanani kirkon oven, kun kerran tiedän, että Vapahtaja itse odottaa minua taivaan kotiportilla. Tätä toivon ja rukoilen.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2010, Anno Domini!

Martti Hirvonen
Turun Katariinanseurakunnan kirkkoherra
Arkkipiispan vaaliehdokas 2010

Samuel Salmi

Miksi kannattaa kuulua kirkkoon?

Kirkon tärkein tehtävä on luonnollisesti hengellinen, koska ilman sitä kirkko ei olisi kirkko. Siksi se kutsuu kaikkia hyvän ja ihmisiä rakastavan Jumalan yhteyteen sekä pitää esillä evankeliumia eli sanomaa ylösnousseesta Kristuksesta. Kirkko haluaa aina kertoa toivosta sekä jokaisen ihmisen ainutlaatuisesta arvosta. Tätä tehtävää Suomen kirkko toteuttaa yhdessä maailman yli 2,2 miljardin kristityn kanssa. Kirkon jäsenyys on siten myös jäsenyyttä maailmanlaajuisessa ja hyvin kansainvälisessä verkostossa. Kirkon jäseniä on noin 80% suomalaisista, mikä mahdollistaa hyvin monipuolisen työn ihmisten hyväksi. Kirkko tekee esim. seuraavia asioita:

On mukana elämäsi tärkeissä käännekohdissa mm. jäsenilleen tarjoamiensa kirkollisten toimitusten kautta.
Tarjoaa keskusteluapua erilaisissa elämäntilanteissa.
Pitää yllä yhteiskunnallista arvokeskustelua.
Antaa lohtua ja tukea niin yksittäistä ihmistä kuin suurtakin ihmisjoukkoa kohdanneen surun keskellä.
Tarjoaa kanavan ja paikallisesti hyvin järjestäytyneen kanavan, jonka kautta voit toimia toisten ihmisten hyväksi tai harrastaa monenlaisia asioita.
Tarjoaa lapsille turvallisen paikan päiväkerhoissa ja iltapäiväkerhoissa.
Keskustelee elämänkatsomuksellisista ja elämän tärkeistä asioista nuorten kanssa esim. rippikoulussa ja erilaisissa nuorten tapahtumissa.
Antaa tukeaan niille, joista kukaan ei välitä.
Järjestää viikoittain hyvin monenlaista toimintaa kuoroista ja konserteista erilaisiin kerhoihin ja luentotilaisuuksiin.
Kantaa vastuuta toimimalla maailman köyhimmissä maissa yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.
Pitää suojissaan hyvin monipuolista kulttuuritarjontaa.
Ylläpitää lukuisia historiallisesti arvokkaita rakennuksia.
On tarjonnut henkistä tukea Suomen historian raskaissa vaiheissa.
Tarjoaa työtä suurelle joukolle ihmisiä, jotka toimivat hyvin monenlaisissa ammateissa.
On aktiivinen kestävän kehityksen puolestapuhuja ja -toimija.

On tärkeää huomata, että kirkkoa eivät muodosta vain piispat, papit tai muut palkatut työntekijät. Kirkon muodostavat kaikki siihen kuuluvat ihmiset. Myös sinä.

Samuel Salmi

Jouni Lehikoinen

Miksi kuulua kirkkoon?

Uskontovapaata vyöhykettä ei ole olemassa. Ihminen kantaa sisällään hengellistä tyhjiötä, jota yritetään ajassamme täyttää monenlaisella "ismillä". En oikein ymmärrä, miksi vapaa-ajattelijat ovat niin huolestuneita siitä, että ihmiset kuuluvat kirkkoon tai uskovat Jumalaan? Miksi kantaa niin suurta huolta siitä, mikä muka "ei ole olemassa"?

Toisaalta on hyvä, että näiden sivustojen kautta kirkkoa on herätelty Ruususen unestaan. Kirkolla on yhdestoista hetki vastata haasteeseen ja tehdä itsensä tarpeelliseksi nuorille aikuisille.

Syy kuulua kirkkoon on se, että Jumala on ja että Hän on ilmoittanut itsensä ihmiselle. Kristinuskon opetus uskosta, Jumalasta ja iankaikkisesta elämästä pitää sisällään vain yhden pelastustien: Jeesuksen. Muita teitä ei ole. Uskonelämä tarvitsee kasvualustan, jossa se voimistuu ja jossa ihminen löytää oman paikkansa ja tehtävänsä. Kristillistä kirkkoa ja seurakuntia tarvitaan tähän. Ilman hengellistä kotia usko kuivettuu ja kuolee. Luterilainen kirkko tarjoaa hyvän, turvallisen ja suvaitsevan ilmapiirin hyvinkin erilaisille uskonkäsityksille sekä mielekkään toimintaympäristön.

Kirkko on suurin yksittäinen "hyväntekeväisyysorganisaatio" maassamme, johon kuulumisella autetaan suuria määriä avun tarpeessa olevia ihmisiä. Kirkon jäsenyys tuo tietenkin omat "jäsenetunsakin" mukanaan kummi- yms. oikeuksineen. Kirkon panos yhteiskuntaamme kohdanneissa kriiseissä(esim. Jokela, Kauhajoki, Naantali)on ollut korvaamaton ja ihmiset ovat kokeneet juuri kirkon roolin niissä keskeisenä ja ainutlaatuisena. Kirkkoon kuulutaan edelleenkin siksi, että se koetaan tärkeäksi ja tarpeelliseksi auttajaksi henkisen ja hengellisen elämän alueella.

Jouni Lehikoinen
Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra

Kari Mäkinen

Miksi kuulua kirkkoon?

Kirkkoon kuuluu monenlaisia jäseniä. Toista pitää kiinni varma ja selkeä usko, toista taas epäilyt, kysymykset ja etsintä. Toinen katsoo kirkkoa etäämpää, toinen lähempää. Toisen elämäntilanteessa kirkon työ ja toiminta ovat juuri nyt merkityksellisiä, toisen elämäntilanteessa niitä seuraa sivummalta. Toista innostaa kirkko ihmisen puolustajana, toista uskonyhteisö. Toisen kokemukset kirkkonsa edustajista ovat myönteisiä, toisen kielteisiä. Toinen kaipaa Jumalaa, toinen etsii tarkoitusta elämään.

Yhteistä on, että kirkon jäsenenä ei kanna elämän ja kuoleman perustavia kysymyksiä yksin omilla hartioillaan. On syytä kuulua kirkkoon, jotta kukaan ei jäisi yksin omaan varaansa.

Enemmän siitä, mitä kirkko on ja miksi kirkkoon on hyvä kuulua, löytyy sivulta www.liitykirkkoon.fi/Kirkon jäsenyys

Kari Mäkinen

Miikka Ruokanen

Miksi kuulua kirkkoon?

Ihmiskunnasta ateisteja on reilusti alle 10%, sama koskee suomalaisia. Ylivoimaisesti suurin osa maailman ihmisistä kuuluu johonkin uskontoon. Miten tämä on mahdollista siitä huolimatta, että tieteellisen tiedon määrä on lisääntynyt ja koulutuksen taso on noussut merkittävästi viimeisinä vuosikymmeninä?

Kysymykset, joihin tiede ei vastaa

Ilmeisin vastaus on se, että tiede ei koskaan, ei edes teoriassa, voi vastata kaikkein perimmäisiin kysymyksiin, jotka koskevat olemassaolon perimmäistä syytä, mieltä ja päämäärää - eli perimmäistä todellisuutta.

Tiede tutkii maailmankaikkeuden syntyä, mutta se ei voi koskaan vastata kysymykseen siitä, miksi Big Bang tapahtui 13,7 miljardia vuotta sitten. Mistä maailmankaikkeus sai alkuenergiansa ja lainalaisuutensa? Mistä tulee se informaatio, joka järjestää kosmoksemme äärimmäisen monimutkaiseksi mutta loogiseksi todellisuudeksi? Tiede ei myöskään voi vastata kysymykseen, onko olemassa olollamme jokin arvo, tarkoitus tai päämäärä. Mihin kaikki on menossa?

Jokaisella ihmisyksilöllä on myös kysymyksiä, joihin tiede ei voi edes teoriassa vastata: Miksi juuri minä olen olemassa, onko olemassaolollani jokin tarkoitus tai päämäärä? Mitä on todellinen onnellisuus? Mihin elämässä kannattaa kaikkein eniten pyrkiä? Miksi elämä tuntuu jäävän vaille monien syvimpien toiveiden täyttymystä? Voinko toivoa olemassaoloni jatkumista kuolemani jälkeen? Mikä on oikein ja mikä väärin?

Koska ihminen on ainut nisäkäs, joka voi tällä tavoin problematisoida maailmankaikkeuden ja oman olemisensa, hän on myös ainut eläin, jolla on uskonto. Niin kauan kuin ihmislaji jatkuu maan päällä, uskonto ei voi hävitä. Kuuluisa uskontotieteilijä B. Malinowski totesi: Ihmislajilla on uskonto, koska ihmisen on liki mahdotonta hyväksyä ajatus oman olemassaolonsa täydellisestä loppumisesta.

Puhuuko perimmäinen todellisuus meille mitään?

Älyllisesti utelias ihminen kysyy: Voimmeko me tietää mitään salatusta, kaiken takana olevasta perimmäisestä todellisuudesta, onko tällainen todellisuus ilmaissut jotakin itsestään? Maailman eri uskonnot ovat syntyneet vastauksiksi tähän kysymykseen.

Miksi ihminen tarvitsee perustetun, monille ihmisille yhteisen uskonnon? Eikö jokainen voi uskoa kuten haluaa? Totta kai voi, mutta omatekoinen uskonto ei tunnu antavan riittävää ja tyydyttävää varmuutta.

Jos on olemassa havaitsemastamme aineellis-energeettisestä todellisuudesta riippumaton toinen todellisuus, joka on meidän maailmankaikkeutemme olemassaolon alkusyy, olisi tyydyttävämpää ja rehellisempää olla yhteydessä tähän aitoon todelliseen eli totuuteen eikä perustaa vastauksia pelkästään omiin mielipiteisiin. Älyllisesti rehellinen ihminen pyrkii totuuteen eikä vain omien ennakko-oletustensa oikeuttamiseen.

Ihminen tarvitsee varmuutta siitä, että perimmäinen todellisuus on antanut jotain tietoa itsestään. Vain tällainen tieto voi perimmältään olla totta eli totuus.

Mikä uskonto pitäisi valita?

Mikä uskonto vastaa parhaiten tieteen ulottumattomissa oleviin kysymyksiin? Kaikki merkittävät uskonnot puolustavat olemassaolon hyvyyttä, ihmisen arvoa, lähimmäisrakkautta ja vastuullista suhdetta muuhun luontoon. Eri uskonnot opettavat mahdollisuutta onnellisuuteen sekä loputtomasti jatkuvaan olemassaoloon kuoleman jälkeen.

Olen syntynyt kristinuskon piiriin. Olen myös tutkinut muita uskontoja. Mitä enemmän näin teen, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että kristinusko on paras vastaus ihmislajin perimmäisiin kysymyksiin. Kristinusko vakuuttaa, että perimmäinen todellisuus on Jumala, joka on rakkaus. Kaikella on hyvä olemisen tarkoitus ja päämäärä.

Kristinusko on olemukseltaan armouskonto: Luojamme antaa meille kurjille vastustajilleen ja rakkauden tuhoajille kaiken anteeksi, lahjoittaa meille huolenpitonsa ja antaa voimaa elää paremmin ja vastuullisemmin. Ja vielä enemmän: hän vapaasti lahjoittaa meille ikuisen elämän. Näin kristinusko antaa hyvin perustellun toivon, jonka varassa jaksan elää.

Kristinuskon tarjoamasta ilosta pääsee täysillä osalliseksi vain jos on osa sitä yhteisöä, joka kipuilee, rukoilee ja toivoo yhdessä toisten kanssa. Jotta me voisimme olla varmoja siitä, että meillä on suhde perimmäiseen todellisuuteen, Jumalaan, tarvitsemme kirkon jäsenyyttä.

Kirkko on yhteisö, jossa käymme jatkuvaa dialogia Jumalan kanssa. Jumala on uskonut tiedon itsestään eli sanansa sekä muut rakkautensa ja armonsa välikappaleet kirkolleen. Siksi hänet voi täydellisimmin kohdata tässä uskon yhteisössä. Kirkon jäsenyys merkitsee tietoista ja konkreettista yhteyttä perimmäiseen todellisuuteen.

Käytännöllinen syy

On olemassa myös hyvin käytännöllinen syy, miksi kirkkoon kuuluminen ehdottomasti kannattaa. Toimin vierailevana professorina entisen Neuvostoliiton yliopistoissa 1990-luvun puolivälissä ja Kiinan yliopistoissa 1990-lopulta alkaen tähän päivään saakka.

Olen nähnyt läheltä, kuinka pahaa jälkeä ateistinen kasvatus on saanut aikaan: Ei ole rehellisyyttä, ei lain kunnioitusta, oikeuslaitos on mätä. Kehenkään ei voi luottaa, kaikki vetävät kotiin päin, käyttävät muita hyväkseen, ainut jumala on raha. Yhteiskunnan suurin ongelma on kaiken läpäisevä korruptio. Vallitsee vahvimpien oikeus, köyhistä ei välitä kukaan.

Saksalainen valistusfilosofi Immanuel Kant päätyi tulokseen: Pysyäkseen voimassa moraali tarvitsee ihmistä itseään suuremman moraalilain antajan. Ihmisten keskinäiset sopimukset eivät riitä, ne rikotaan ja niitä käytetään oman edun ajamiseksi.

Jotta etiikka olisi velvoittavaa, ihmisen tulee olla vastuussa itseään suuremmalle moraaliselle auktoriteetille. Kuten kuuluisa venäläinen kirjailija Fjodor Dostojevski sanoi: "Ellei Jumalaa ole, kaikki on luvallista."

Miikka Ruokanen
Professori
Helsingin yliopisto
Ehdokas Suomen ev.-lut. kirkon arkkipiispan vaalissa 2010